Olemme isomünsterikasvattajat Kainuusta. Tervetuloa tutustumaan!

Juha

Juha omistaa kennelnimen Korpiaallon ja on kasvattanut isomünsterinseisojia kolmen pentueen verran vuosina 2010, 2014 ja 2018. Ensimmäinen kennelnimelle syntynyt pentue oli kuitenkin suomen pystykorva. Tämän vahinkopennun jälkeen on kennelnimelle rekisteröity vain isomünsterinseisojia.

Juha omaa vahvan kenneltaustan. Hän syntyi koiraperheeseen vuonna 1977. Juhan perheessä kasvatettiin ja harrastettiin kotimaisia metsästyskoiria (suomen pystykorva, karjalankarhukoira, suomen ajokoira), saksalaisia metsästyskoiria (karkea- ja lyhytkarvainen saksanseisoja sekä isomünsterinseisoja) sekä saksanpaimenkoiria.

Metsästyskortin Juha suoritti 11-vuotiaana ja on jo sitä ennen kulkenut metsällä koirien kanssa. Aluksi mukana olivat ajokoirat ja pystykorvat ja myöhemmin seisojat. 

Juha on aktiivinen järjestöihminen toimien pitkän ajan mm. puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä 2021 saakka Suomen Münsterikerhossa. 

Jäsenyys lisäksi Saksan isomünsteriliitossa, Saksanseisojakerhossa ja Suomen Kennelliitossa.

Miksi isomünsterinseisoja?

Isomünsterinseisoja päätyi kasvatiksemme Juhan isän vuoksi. Juha onkin isomünsterinseisoja-kasvattaja toisessa polvessa. Juhan isä nimittäin kasvatti yhden ensimmäisistä Suomessa syntyneistä pentueista kasvattajanimellä Ibasan. Tästä pentueesta meille tuli urospentu, koska emme ajatelleet käydä kasvattajiksi. Juhan isä kuitenkin halusi pennuttaa omaa kasvattiaan, oman koiramme siskoa, ja etsi sille urosta. Hän löysi sen lopulta Itävallasta. Astutusmatka kuitenkin epäonnistui, kun nartun juoksu kuihtui eikä astutus onnistunut. Samalle urokselle oli kuitenkin menossa silloisen Saksan pääjalostusneuvojan narttu. Juhan isä sai puhuttua, että sieltä tulisi meille narttu. Toki oltiin siihen itsekin suostuvaisia. Näinpä matkasimme Pääsiäisenä 2005 Saksaan hakemaan Kersta Ciperroa jonka jalostuskäyttö alkoi kiinnostamaan vasta, kun narttu oli lonkistaan terve. Nälkä kasvoi syödessä kanakoiraharrastuksessa ja Kera olikin oikein hyvä koira jota ei ehkä oikein osannut arvostaa silloin. Rotu oli kuitenkin vielä ihan lapsen kengissä Suomessa.


Halusimme kokemusta muistakin seisojista, kun omaa rotuamme väheksyttiin seisojapiireissä vielä aika lailla silloin 2005. Rotuvalintamme oli karkeakarvainen saksanseisoja. Ovathan karkkarit kovien metsästyskoirien maineessa. Totesimme "karkkarimatkalla", että eivät ne ole koirana sen kummempia ja metsästysominaisuudetkin olivat samaa tasoa isomünsterinseisojien kanssa. Tällä matkalla isomünsterinseisojien jalostustyö alkoi kiinnostaa entistä enemmän. Karkeakarvaisia saksanseisojia meillä ehti olla 3 kpl. Koekäyntejä ei kuitenkaan näille tullut. Yhdellä oli karvapuutos, toisella purentavika ja kolmas oli meille vajaa parivuotiaana tullut. Siitä emme saaneet mieleistämme, koska koira oli makuumme liian itsenäinen. Koirat olivat kuitenkin kovia metsästyskoiria ja niiden kanssa ainakin oppi kulkemaan metsässä.

Siitä se lähti ja sillä tiellä ollaan.

Koirat ja lapset

Koirat asuvat meillä sisällä ihmisten kanssa samoissa tiloissa. Käytössä on myös lämmitettävä ulkotarha, jossa koirat ovat tarvittaessa. Perheessämme on kolme nuorta poikaa 5-, 12- ja 17-vuotiaat jotka osallistuvat pienimuotoisesti koirien hoitoon. Talomme sijaitsee maaseudulla ja koirat ovat pääsääntöisesti pihassa vapaana tai tarhassa. Pihaa ei ole aidattu ja metsä alkaa heti. 

Pennut

Pennut syntyvät meille sisälle ja pentujen ensimmäiset elinviikot sujuvatkin joko yläkerran vessassa tai kodinhoitohuoneessa. Käsittelyyn pennut tottuvat heti. Käytämme lisäruokintaa tarvittaessa. Pentujen kynnet leikataan, ne madotetaan, niitä ulkoilutetaan ja totutetaan myös sisällä eri paikkoihin. Autoiluun totuttaminen alkaa noin kuuden viikon ikäisenä. Pentujen lähestyessä luovutusikää emää pidetään, ja yleensä se haluaa itsekin olla, vähän erossa pennuista ja ne nukkuvat itsekseen. Emä käy vain välillä imettämässä ja puhdistamassa pentulaatikolla. Omiin koteihin pennut ovat valmiita muuttamaan 7 viikon jälkeen.


Olemme apuna kasvattiemme koulutuksessa

" Korpiaaltolaiset eivät seuraa tuloksia, vaan teemme niitä"                                                   


Miia

Miian kiinnostus koiriin aktiivisesti alkoi vuosituhannen vaihteessa. Ensimmäinen koira jonka kanssa Miia aloitti yhteiselon oli Saksanpaimenkoira  Ibasan Mix. Varsinainen Koiraharrastus alkoi Isomünsteriuroksen Ibasan Alfredin myötä vuonna 2000. 

Miian tutustuttua seisojan kouluttamiseen ja metsästykseen seisojalla Miia suoritti metsästyskortin ja aloitti metsästyksen, vaikka muutama vuosi aiemmin käsitys metsästyksestä oli erilainen. Vuosi vuodelta kiinnostus koirien terveyteen, rakenteeseen ja kouluttamiseen sekä koirien toimivuuteen metsällä alkoivat kiinnostaa yhä enemmän. Samalla myös ulkomaan yhteistyö harrastajien ja järjestöjen välillä syveni. Miia onkin toiminut jo muutaman vuoden rodun ensimmäisenä rotuyhteyshenkilönä rotujärjestössä. Vuonna 2018 syksyllä on perustettu Saksassa Maailmanliitto Isomünsterinseisojalle jossa Suomi on yksi perustajajäsenistä. Miia toimii Suomen edustaja Maailmanliitossa. Miia on osallistunut useisiin KAER- kokeisiin ohjaajana sekä ohjannut koiria vesityökokeissa menestyksekkäästi. Korpiaallon Pami saavutti kaer AVO 1 tuloksen syksyllä 2019 Miian ohjaamana ja Korpiaallon Olga AVO 2 tuloksen syksyllä 2020. Muita Miian ohjaamia koiria ovat olleet Korpiaallon Smurfiina, Kersta Ciperro ja Ibasan Alfred.

Kuvia

Miia
Miia
Tuomo ja Zena
Tuomo ja Zena
Pami ja pennut
Pami ja pennut
Pamin pennut ulkona
Pamin pennut ulkona
Pami ja pennut
Pami ja pennut
Pamin pentu Otto
Pamin pentu Otto
Pamin pentu Olga
Pamin pentu Olga
Tuomo Pamin pentujen kanssa
Tuomo Pamin pentujen kanssa
Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita