Isomünsterinseisoja
ISOMÜNSTERINSEISOJA-GROSSER MÜNSTERLÄNDER
Isomünsterinseisoja luetaan kuuluvaksi pitkäkarvaisiin saksalaisiin seisojiin, joiden suunnitelmallinen jalostus aloitettiin 1800-luvun lopussa. Rodun historiallinen kehitys on saanut alkunsa keskiajan valkokirjavista lintu- ja haukkametsästyskoirista, joista kehittyneet ylösajavat- ja viiriäiskoirat ovat 1800-luvun koirien esi-isiä.
Isomünsterinseisoja on samaa alkuperää pitkäkarvaisen saksanseisojan kanssa. Kuitenkin vuonna 1909 Saksa poisti mustan värin kokonaan pitkäkarvaisen saksanseisojan rotumääritelmästä ja vuonna 1919 perustettu uusi seura otti hoitaakseen pitkäkarvaisten mustavalkoisten koirien jalostuksen. Jäljelle jääneet 83 koiraa muodostivat rodun kannan joilla aloitettiin vuonna 1922 rodun suunnitelmallinen jalostus.
Isomünsterinseisoja on luonteeltaan avoin ja kotioloissa rauhallinen. Se tulee loistavasti toimeen lasten kanssa. Vartiointiviettiä tosin löytyy ja oma reviiri on urokselle tärkeä. Rotu tulee toimeen myös tarhaolosuhteissa kunhan löytyy koppi jonne pääsee suojaan. Tarhassa olo tekeekin välillä hyvää tälle ihmiseen helposti leimautuvalle rodulle sillä ulkonäkö ja hurmaava luonne tekevät välillä kurinpidon haastelliseksi tai jopa vaikeaksi. Jos koira kuitenkin on jatkuvasti sisällä niin on ehdottoman tärkeää pitää sovituista rajoista kiinni. Niitä tullaan varmasti kokeilemaan. Esim. jos on sovittu ettei sänkyyn mennä niin sinne ei myöskään mennä vaikka miten tulisi pusuja ja haleja sillä jos annat isomünsterille pikkusormen niin se vie koko käden ja nukkuu kohta samalla tyynyllä kanssasi.
Kurinpito on isomünsterille sekä helppoa, että vaikeaa. Se sietää aika voimakastakin komennusta ja toisaalta yrittää varmasti ovelasti jotenkin muuten kiemurrella asian oman mielensä mukaisesti. Narttu on pehmeämpi, kuin uros. Joka taas tarkoittaa, että narttu voi ottaa itseensä komentamiset, kun uros taas ravistelee ja jatkaa kun mitään ei olisi tapahutunutkaan. Isomünsterinseisoja on viisas ja miellyttävä rotu jota ei itse vaihdeta mihinkään.
Metsästystilanteissa isomünsterinseisoja käyttäytyy kuten kanakoiran kuuluukin, kunhan tottelevaisuus on kunnossa, sillä riistavietti asettaa tottelevaisuuden koetukselle. Haku on sopivaa ja yhteyttä pitävää suomalaisiin peitteisiin maastoihin. Käsitys jaloissa pyörivistä isomünsterinseisojista on historiaa ja koirista löytyy sekä vauhtia, että laajuutta. Seisonta on varmaa ja kiinteää. Nosto sujuu luvalla. Sitten astuukin se tottelevaisuus esiin, kun riistan karkoittuessa pitää pysähtyä. Ammutun riistan noudossa rodun ominaisuudet pääsevät esiin. Se on pitkäjänteinen riistan talteenottaja ja yleensä erinomainen nenänkayttäjä.
Isomünsterinseisoja on myös erinomainen jälkikoira ja pienpetokovuutta löytyy. Vesilinnustuksessa isomünsteri on passissa rauhallinen ja sitkeä kaislikon perkaaja joka ajaa linnut ilmaan kohti ohjaajaa. Tämä rotu yleensäkin pyrkii metsästämään yhteistyössä isäntänsä kanssa mutta koulutustyö täytyy tehdä ensin. Rotu toimii täällä meillä Suomessakin monipuolisena metsästyskoirana kanalintujahdissa, sorsassa, kyyhkyssä sekä jäniksen metsästyksessä. Sorkkaeläimen jäljestys on rodun vahva ominaisuus. Meidän suomalaiset isomünsterinseisojat ovat valtaosin saksalaista alkuperää eikä monien sukupolvien suomalaisesta kasvatustyöstä voida vielä puhua pitkään aikaan. Koiramme ovat saksalaisia ja täytyy muistaa heidän jalostustarkoitukset ja kunnioittaa niitä. Saksassa rotua käytetään esim. vesilinnustuksessa passissa, noutajana sekä kaislikkojen perkaajana. Kauriin metsästyksessä jälkikoirana. Villisikajahdissa pysäyttävänä ja jäljestävänä koirana. Fasaanin metsästyksessä seisovana ja noutavana koirana. Saksassa koirissa arvostetaan erityisesti rauhallisuutta sillä mm. kauris- ja villisikapassissa pitää olla pitkiä aikoja hiljaa ja paikallaan. Saksassa arvostetaan äänen antoa metsästyksessä ja mm. jäniksen ajo tapahtuu kimeästi haukkuen.
